miniarvioita; let it snow + always and forever, lara jean

Let It Snow

John Green, Maureen Johnson ja Lauren Myracle

2008

Penguin Books

354 s.

♥♥♥

Tätä kirjaa tuli luettua tuskallisen pitkään - luin ensimmäisen novellin jo keväällä, ja palasin sitten uudelleen kirjan pariin joulun alla. Olin tämän teoksen itseasiassa saanut lahjaksi joko jouluna tai syntymäpäivänä (kun on synttärit heti joulun jälkeen, on hankala muistaa), mutta lukeminen oli jäänyt.

Ensimmäinen novelli - The Jubilee  Express (Maureen Johnson) - oli ihan ok, ei mitenkään erityinen, muttei erityisen huonokaan. Toisesta, John Greenin kirjoittamasta, novellista en muista oikein mitään enkä siitä hirveästi pitänytkään. Lauren Myracle päätti teoksen kuitenkin hyvin, ja hänen novellinsa oli ehkä sitten se suosikkini. Se toi myös hyvin kaikki hahmot lopulta yhteen.

Ei mikään mieleenpainuva kokoelma, mutta ihan mukava välipalakirja, ja toimi tunnelmanluojana jouluun vaikken jouluihmisiä olekaan.

Always and Forever, Lara Jean (To All the Boys I've Loved Before #3)

Jenny Han

2017

Scholastic

325 s.

♥♥♥½

Muutama sananen tästä Jenny Hanin To All the Boys I've Loved Before -trilogian päätösosasta. 

Edelleenkin pidän kyllä tuota ensimmäistä osaa parhainpana, mutta kyllä tämä päätösosa päihitti edellisen osan (P.S. I Still Love You). Jos tätä sarjaa kokonaisuutena mietin, pidin siitä kyllä oikein paljon. Sopivan keveää, romanttista "höttöä", jota luki näin välipalana ja ihan tosissaankin, sillä kyllä nässäkin oltiin tärkeiden kysymysten äärellä, kuten tulevaisuuden ja ihmissuhteiden.

Tässä päätösosassa oli kyllä Lara Jeanin ja Peterin suhde parhaimmillaan ♥. Tykkään heistä siis parina, edellisissä kirjoissa heidän suhteensa oli paljon levottomampi, mutta tässä kirjassa nähtiin enemmän vakautta, vaikka eivät he ongelmilta välttyneet. Mikä on vain plussaa, ja realistista. Näissä kirjoissa oli muutenkin vahvana tuo realismi, ja paljon samaistuttavaa jos sitä lähtee hakemaan. Esimerkiksi Lara Jean ei päässyt sinne yliopistoon minne kaikista eniten halusi. Näin käy varmasti monelle.

Kyllä tuli hieman haikea fiilis kun on tämä(kin) sarja nyt paketissa, ja Lara Jeanille täytyi jättää hyvästit. Hänen tulevaisuutensa näytti kuitenkin valoisalta ja ihan hyvällä mielellä tämän sarjan päätin. Suosittelen näitä kirjoja, jos haluaa lukea jotain kevyttä ja romanttista, mutta kaipaa jotain "asiaakin". Hyvin nopealukuisia kirjoja, vaikkei täydellisiä, niin viihdyttäviä. Sanoisin tätä young adult chick litiksi.

miniarvioita: george + if i was your girl

George

Alex Gino

2015

Scholastic

215 s.

♥♥♥♥

Luin tässä taannoin kaksi kirjaa transsukupuolisuudesta. Ensimmäinen niistä oli Alex Ginon George. 

George on lastenkirja. En ole lukenut lastenkirjoja pitkään aikaan, viimeksi taisin olla yläasteella. Tämä kirja olikin hyvin helppolukuinen ja lyhyt; isoa ja harvaa tekstiä, vain noin 200 sivua. Luin kirjan yhdeltä istumalta, ja pidin siitä kovasti. Yllätyin, että päädyin nauttimaan lastenkirjasta näinkin paljon.

George on tarina tytöstä jonka kaikki näkevät poikana. Se koskettava, ja tärkeä tarina, ja on niin hienoa että tämä kirja on olemassa! Alex Ginon teksti on kaunista, ja Georgen hahmo on ihana. Kirja on koskettava, ja aina kaikki ei mene niin kuin George unelmoi, mutta loppu on toiveikas. Pidin erityisesti kirjan viimeisestä luvusta.

If I Was Your Girl

Meredith Russo

2016

Usborne

293 s.

♥♥♥½

Meredith Russon If I Was Your Girlissä siirrytään nuortenkirjan tasolle. Tämäkin on tarina transsukupuolista tytöstä. Amanda muuttaa isänsä luokse aloittaakseen kaiken ikään kuin "puhtaalta pöydältä". Uudessa koulussa kukaan ei tiedä hänen salaisuuttaan, ja Amanda kamppaileekin sen kanssa pitäisikö hänen kertoa uusille ystävilleen ja poikaystävälleen menneysyydestään.

If I Was Your Girl on samalla tyypillinen nuortenkirja ja samalla ei. Amandan tarina on sellainen, mitä tyypillinen ja suosittu nuortenkirja ei yleensä käsittele, ja toivonkin, että tämä kirja näyttää esimerkkiä ja avaa mahdollisuuksia myös muiden transsukupuolisten tarinoille. Toisaalta If I Was Your Girlissä on paljon sellaista, mikä on tyypillistä nuortenkirjoille: ensirakkauden huumaa, kapinointia ynnä muuta.

Kirjailija Meredith Russo on itse transsukupuolinen nainen. Jälkisanoissaan hän avaa sitä, että Amandan tarina on ihanteellinen. Se ei  tarkoita, että tosi elämässä kaikki menisi kuten tässä kirjassa. Amanda ei kuitenkaan säästy vaikeuksilta, ja pala kyllä nousee kirjan loppupuolella kurkkuun. Avoin loppu ei oikein ollut mieleeni.

Russo kirjoittaa taidokasta ja koukuttavaa tekstiä, ja vaikkei kirja täydellinen ollutkaan, nautin siitä paljon ja olen kiitollinen, että sain tutustua ihanaan Amandaan. 

"You can have anything once you admit you deserve it." (s. 198)