miniarvioita; let it snow + always and forever, lara jean

Let It Snow

John Green, Maureen Johnson ja Lauren Myracle

2008

Penguin Books

354 s.

♥♥♥

Tätä kirjaa tuli luettua tuskallisen pitkään - luin ensimmäisen novellin jo keväällä, ja palasin sitten uudelleen kirjan pariin joulun alla. Olin tämän teoksen itseasiassa saanut lahjaksi joko jouluna tai syntymäpäivänä (kun on synttärit heti joulun jälkeen, on hankala muistaa), mutta lukeminen oli jäänyt.

Ensimmäinen novelli - The Jubilee  Express (Maureen Johnson) - oli ihan ok, ei mitenkään erityinen, muttei erityisen huonokaan. Toisesta, John Greenin kirjoittamasta, novellista en muista oikein mitään enkä siitä hirveästi pitänytkään. Lauren Myracle päätti teoksen kuitenkin hyvin, ja hänen novellinsa oli ehkä sitten se suosikkini. Se toi myös hyvin kaikki hahmot lopulta yhteen.

Ei mikään mieleenpainuva kokoelma, mutta ihan mukava välipalakirja, ja toimi tunnelmanluojana jouluun vaikken jouluihmisiä olekaan.

Always and Forever, Lara Jean (To All the Boys I've Loved Before #3)

Jenny Han

2017

Scholastic

325 s.

♥♥♥½

Muutama sananen tästä Jenny Hanin To All the Boys I've Loved Before -trilogian päätösosasta. 

Edelleenkin pidän kyllä tuota ensimmäistä osaa parhainpana, mutta kyllä tämä päätösosa päihitti edellisen osan (P.S. I Still Love You). Jos tätä sarjaa kokonaisuutena mietin, pidin siitä kyllä oikein paljon. Sopivan keveää, romanttista "höttöä", jota luki näin välipalana ja ihan tosissaankin, sillä kyllä nässäkin oltiin tärkeiden kysymysten äärellä, kuten tulevaisuuden ja ihmissuhteiden.

Tässä päätösosassa oli kyllä Lara Jeanin ja Peterin suhde parhaimmillaan ♥. Tykkään heistä siis parina, edellisissä kirjoissa heidän suhteensa oli paljon levottomampi, mutta tässä kirjassa nähtiin enemmän vakautta, vaikka eivät he ongelmilta välttyneet. Mikä on vain plussaa, ja realistista. Näissä kirjoissa oli muutenkin vahvana tuo realismi, ja paljon samaistuttavaa jos sitä lähtee hakemaan. Esimerkiksi Lara Jean ei päässyt sinne yliopistoon minne kaikista eniten halusi. Näin käy varmasti monelle.

Kyllä tuli hieman haikea fiilis kun on tämä(kin) sarja nyt paketissa, ja Lara Jeanille täytyi jättää hyvästit. Hänen tulevaisuutensa näytti kuitenkin valoisalta ja ihan hyvällä mielellä tämän sarjan päätin. Suosittelen näitä kirjoja, jos haluaa lukea jotain kevyttä ja romanttista, mutta kaipaa jotain "asiaakin". Hyvin nopealukuisia kirjoja, vaikkei täydellisiä, niin viihdyttäviä. Sanoisin tätä young adult chick litiksi.

marie rutkoski; the winner's kiss

Tästä Marie Rutkoskin sarjasta olen kirjoittanut ennenkin, ja nyt pelkään että jankkaan samoja asioita kun edellisen osan arvostelussa, mutta katsotaan...

The Winner's Trilogya voisin nyt, kun koko sarja on pulkassa, luonnehtia jopa lemppari young adult -fantasiatrilogiaksi. Tosin en ole varma voiko tässä tapauksessa termiä "fantasia" käyttää? Itse olen mieltänyt fantasian taikuuteen ja yliluonnolisuuten liittyväksi, mutta tässä erikoista on vain sijoittuminen vaihtoehtoiseen maailmaan, jossa mitään yliluonnollista ei oikeastaan ole. Fantasiana tästä kuitenkin puhutaan.

Erinomainen päätösosa tälle sarjalle. Mielestäni tässä trilogiassa kaikki osat ovat tasavahvoja, olen nauttinut jokaisesta yhtä paljon. Se on vain hyvä asia, merkki siitä että sarja toimii kokonaisuutena. The Winner's Kiss oli sopiva paketti romantiikkaa, juonta, toimintaa ja tunnemyrskyä. Kirjahan alkaa siitä, kun päähenkilö Kestrel kamppailee vankileirillä, jossa hänet huumataan ja jossa hän alkaa pikkuhiljaa menettää itseään. Varsinkin alku kirjassa oli vahva, tosin olin odottanut, että Kestrel olisi viettänyt leirillä isomman osan kirjasta, mutta hänet pelastettiinkin aika äkkiä.

Kestrelin ja Arinin romanssi puhkesi kunnolla kukkaan. He ovat hyvin kirjoitettu pari, ja pidin erityisesti heidän välisistä kohtauksistaan. Kirja keskittyykin lähinnä näihin kahteen hahmoon, heidän lisäksi eniten näemme Dacranin Prinssi Rosharia. Olisin halunnut enemmän sivuhahmoja, esimerksi Prinssi Verex vain vilahti kirjassa, ja olisin halunnut tietää Rishasta enemmän, sekä Kestrelin ja Jessin sopivan välinsä. Tämän kirjan myötä kuitenkin sain paremman otteen Arinin hahmosta, joka oli jostain syystä jäänyt minulle etäisemmäksi kuin Kestrel.

Välillä kirjassa oli laahaavia kohtia, mutta muuten juoni kulki joutuisasti, ja nautin muutamasta käänteestä. Rutkoskin teksti on ihanaa luettavaa, tosin yhdestä hänen keinostaan en oikein pitänyt. Nimittäin varsinkin kirjan loppupuolella hän vaihtaa Kestrelin ja Arinin näkökulmia turhan tiuhaan, esim. muutama lause Kestrelin näkökulmasta, sitten Arin jne. Tämä on tietenkin tehokeino joka tuo tarinaan intensiivisyyttä, mutta sitä käytettiin liikaa jolloin siihen turtui ja se muuttui turhaksi hyppimiseksi.

-

♥♥♥♥

The Winner's Kiss (The Winner's Trilogy #3)

Marie Rutkoski

2016

Square Fish

484 s.